Kirjoitin europarlamentaarikko Satu Hassin kanssa tämän mielipidekirjoituksen, jota on tarjottu usealle lehdelle kuluneella viikolla. Seuraan nyt perjantaina (11.3.2011) illansuussa Japanista kantautuvia vakavia uutisia, enkä ole aivan varma, onko tämä oikea hetki julkaista kirjoitustamme. Jaan tämän joka tapauksessa kanssanne.
YDINVOIMALOIDEN KORVAUSVASTUU HEIKOLLA POHJALLA
Yhtään uutta rakennuslupaa ydinvoimaloille ei saa antaa ennen kuin täysi korvausvastuu on säädetty.
Voimalaitoshankkeiden osalta mahdollisen onnettomuuden korvausvastuuta ei mainita ympäristövaikutusten arvioinnissa lainkaan. Päinvastoin, YVA rajataan tiukasti koskemaan vain energiantuotantoa. Sähkönsiirto, uraanin hankinta ja ns. loppusijoitus on itse ydinvoimalahankkeen ympristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle.
Tästä syystä ydinvoimaa kuten muutakin energiantuotantoa tulee tarkastella elinkaariajattelun mukaisesti kokonaisuutena, jolloin itse tuotannon vaikutusten lisäksi tarkastellaan myös raaka-ainetta ja jätteitä. Pitää uskaltaa katsoa myös tulevaisuuteen eli kantaa vastuu tämän päivän toiminnasta ja päätöksistä.
Oikeudenmukainen tapa ottaa huomioon suuronnettomuuden riski on vaatia ydinvoimaloilta, vähinänkin uusilta, täyttä korvausvastuuta, eli toisin sanoen vakuutusta, joka kattaa kaikkien mahdollisten vahinkojen kustannukset ilman ylärajaa. Onnettomuusvakuutus pakottaisi myös ydinvoimalan rakentamista haluavan ottamaan bisneslaskelmissaan huomioon suuronnettomuuden mahdollisuuden. Suuronnettomuuden riskin ottaminen huomioon vakuutuksen muodossa toisi lisäksi riskinarviointiin mukaan muitakin kuin sisäpiiriläisiä, niitä, jotka aina vakuuttavat, että suurkatastrofin riski on olemattoman pieni.
Vakuutusyhtiö joutuu tällöin arvioimaan riskin ottaen huomioon mahdollisuuden, että todennäköisyydeltään pienikin tapahtuma voi oikeasti tapahtua. Tämä tuo ydinvoiman kustannuslaskelmat lähemmäs todellista markkinatilannetta. Ja jos riski on häviävän pieni ihan oikeasti, ylärajattoman vahingonkorvaustuun ei pitäisi olla ydinvoimayhtiöillekään mikään ongelma.
Ydinvoimayhtiöt lobbaavat halvaksi ja puhtaaksi markkinoimaansa ydinvoimaa päättäjille ja äänestäjille suurella paineella. Halpa hinta ja puhtaus eivät kuitenkaan pidä paikkaansa, kun tarkastellaan ydinvoiman koko elinkaarta uraanikaivoksesta käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen, jonka turvallisuus pitäisi taata sadoiksituhansiksi vuosiksi.
Haluamme, että Suomi tulee tunnetuksi yhtenä kehittyneimmistä uusiutuvien energialähteiden kehittäjistä ja käyttäjistä.
Reija-Riikka Stenbäck, kansanedustajaehdokas (vihr)
Satu Hassi, MEP (vihr)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti