“Kevät keikkuen tulevi” ja viime päivinä oikein rytinällä. Näin eilen ensimmäiset kurjet ja noin viikko sitten pääsin ihastelemaan ensimmäistä töyhtöhyyppää kotinurkillani. Talven ennätyspaksu lumipeite hupenee lähes silmissä paljastaen jänisten järsimät omenapuut. Mikäs siinä, nälkäänsä söivät.
Tänä keväänä en poikkeuksellisesti ole ehtinyt osallistumaan Luonto-Liiton kevätseurantaan. (http://www.kevatseuranta.fi/) Aikaisemmin olemme lasten kanssa seuranneet kevään saapumista tiiviisti täyttämällä kevättuulilomaketta, mutta tänä vuonna se on jäämässä väliin, niin tärkeää kuin se kasvatuksellisesti olisikin. “Vaalien jälkeen sitten”, kuten niin moni muukin asia. Kevätpuroja olemme sentään ehtineet yhdessä tekemään.
Kesken tiiviin vaalipöhinän ehdimme tukiryhmäni kanssa sentään tehdä pientä, mutta sitäkin tärkeämpää luonnonsuojelutyötä. Kävimme Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Olli Elon avustuksella (Kiitos Olli!) viemässä linnunpöntön Kotojärven laavun lähistölle. Saimme hetken hengähdystauon kaikesta vaalihälinästä ja kuulimme kokeneen lintumiehen vinkit pesäpönttöjen kiinnittämisestä ja etenkin vuosihuollosta. Kilpailu pesäpöntöistä on jo alkanut, joten metsään tai kotipihaan kannattaa lähteä heti. Vanhat pöntöt on huollettava viimeistään nyt ja uusia viedä vanhojen seuraksi. Vaikka pönttö vuodessa. Liikaa ei kannatta hamstrata, ettei viimeistään aivan alkukeväästä tehtävä vuosihuolto jää väliin.
Olli Elo on tehnyt ja kiinnittänyt satoja linnunpönttöjä. Päälimmäisenä mieleeni jäi hänen ohjeensa tehdä pönttöihin ehdottomasti avattava katto, jolloin pönttöön pääsee kurkkaamaan ennen kuin sieltä siivoaa vanhat pesäainekset pois. Pahimmillaan hyvää tarkoittava luonnonystävä voi muuten tiputtaa kokonaisen pesueen pois kodistaan. Pönttöjen kiinnittäminen vanhoilla sähköjohdoilla oli hyvä idea. Ne ovat kestävää kierrätysmateriaalia ja kuminen pinta ei vahingoita puuta. Kun huollettavia pönttöjä on satoja, tulee kiinnittäneeksi huomiota moneen pieneen asiaan. Jokaiselle on varmaan selvää, että pöntöt kiinnitetään puita vahingoittamatta ja vuosihuollon yhteydessä varmistetaan, että puun paksuuskasvu ei häiriinny.
Tätä kirjoittaessani lapsi toi minulle kevään ensimmäisen leskenlehden. Uskomatonta, vain viikko sitten etelärinteessä oli vielä kunnon hanki, mutta nyt ensimmäiset kullankeltaiset sisupussit jo kukkivat. Kevät on upeaa ihmeiden aikaa!
