Vaalikoneita on monenlaisia ja niissä kysymyksiä laidasta laitaan. Nykyään ei onneksi ole korrektia udella ehdokkaan mielipidettä esimerkiksi ihonväriltään toisistaan poikkeavan pariskunnan mahdollisuudesta avioliittoon tai luvasta perustaa perhe. Sen sijaan kysymys sukupuolineutraalista avioliittolaista on erittäin ajankohtainen. Itse en voi käsittää, miten kahden naisen tai miehen välinen avioliitto poikkeaa esimerkiksi puna- ja ruskeatukkaisen tai kahden pitkän ihmisen avioliitosta. On käsittämätöntä, ettei yhteiskuntamme ole vielä kaikilta osin valmis sitä ymmärtämään, mutta hyvä että siitä puhutaan.
Evoluutio on itsekkyyden historiaa. Meihin kaikkiin on tavallaan ohjelmoitu käsitys omasta erinomaisuudestamme. Haluamme jatkaa sukuamme, koska omat geenimme ovat niitä kaikkein parhaita. Tällä pohjalla ajateltuna erilaisuuden pelko on helpommin ymmärrettävissä. Koska olemme itse lajimme evoluution huipputuote, on jokainen meistä itsestämme tai yhteiskunnan keskiarvosta poikkeava yksilö vähintäänkin epäilyttävä. Nykytietämyksen mukaan emme kuitenkaan ole täydellisiä, vaan kannamme kaikki myös viallisia geenejä. Aivan kuten muutkin eliöt, ihmispopulaatiolla vahvistuvat sellaiset ominaisuudet, joista on sen elinalueella eniten hyötyä. Kulttuurien kohtaaminen ja tietämyksen kasvu on lieventänyt luolamiehen minäämme juurtunutta epäluuloisuutta. Asenteet ovat monilta osin kehittyneet, esimerkiksi nykyään vasenkätinen saa olla oma itsensä. Vielä on kuitenkin pitkä matka aidosti tasa-arvoiseen yhteiskuntaan.
Homoseksuaalisuus on evoluution myötä ihmislajissa säilynyt ominaisuus, josta mitä ilmeisimmin on ollut ihmisyhteisöille hyötyä. Hyötynäkökulmaa perustelen sillä, ettei homoseksuaalisuus ole samalla tavalla periytyvä ominaisuus, kuin esimerkiksi vasenkätisyys tai taipumus saada kaksoset. Homot ovat siis aivan samanlainen evoluution luoma huipputuote kuin jokainen muukin ihmisyksilö yhteisellä planeetallamme. Luolamiehen vaistoilla ei nykymaailmassa selviä. Tässä yhteydessä vertaus kuitenkin ontuu, koska esi-isillämme on tuskin ollut ongelmia kohdata nais- tai miesparia. Homofobia on jossain matkan varrella kulttuurisen evoluution myötä yhteiskuntaamme pesiytynyt riesa, josta on jo korkea aika päästä eroon. Lainsäädäntö auttaa, mutta ihmismieliin pesiytynyttä epäluuloa se ei yksin poista. Kollektiivisen ymmärryksemme on siirryttävä seuraavalle tasolle ja siinä meillä kasvattajilla on suuri vastuu. Autetaan lapsiamme näkemään ihminen ihmisenä ja luomaan itselleen sellainen maailma, jossa jokaiselle on tasapuolisesti tilaa.
Miten voimme olettaa oppivamme joskus kunnioittamaan planeettaamme, jos emme osaa kohdella oikeudenmukaisesti omia lajitovereitamme?
